Muttamutta, oon tässä jo kauan miettiny että millasta on olla kahden pienen lapsen äiti ? Pelottaa, jännittää mutta oon silti innoissani, jos niin voi sanoa :D Mun mielestä Aleksi on juuri sopivan ikäinen isoveikka, en olis voinu kuvitella että ikäero olis alle kaksi vuotta. Ja tiedän että Aleksista tulee hyvä isoveli pikkusiskolle! <3
On muuttunu niin paljon jos muistelee vuosi takaperin. Niin auttava ja hellempi poika kuin vuosi sitten.
Aleksi ei vieläkään puhu, pari uutta sanaa on tullut mutta sanavarasto jää silti n. viiteen. Tämä ei mua ollenkaan haittaa koska ymmärtää puhetta kuitenkin tosi hyvin.
Tiedän että mulla tulee olemaan vaikeeta kun oon kuitenkin paljon yksin lasten kans, mutta sitä en vielä mieti enkä ota stressiä. Ainoa mitä oon miettinyt, koska pakko, niin on että en osta sisarusvaunuja vaan Aleksille sisaristuimen. Aleksi kuitenkin kävelee itse paljon, mutta jos tulee olemaan hankalaa niin katson vaunuja käytettynä. Me kuitenkin käydään ulkona paljon kun on koira niin haluun tehä siitä mahd. helppoa :)
Maanantaina tuli siis rv 30! En käsitä sitä vieläkään :D Nyt enää alle 10vko laskettuu :o Onneks ei tarvitse tytölle hankkia kuin muutama pikku juttu vielä. Loppuajasta tulee sitten stressatonta :) Tosin ei sitä jaksaiskaan kauheasti mitään tehä, kun vaivoja on jo niin paljon.. Masu vaan kasvaa ja kasvaa, ja sen myötä tulee kipujakin enemmän..
Kävin muuten yksi ilta sairaalassa kun epäilin, että lapsivettä tihkuu. Kaikki oli kuitenkin hyvin ja täysin normaalisti :) On se hyvä mielenrauhan vuoksi käydä vaikka sitten turhaan näytillä.
Kävin neuvolassa pari vko sitten, paino noussu 10kg! Ja sfmittakin jo 28cm.
